Elämänhallinta
Yhteistyöterveisin
TH08 ryhmän ”terkkaopiskelijat”
Elämänhallintaa juniorijääkiekkoilijoille Hämeenlinnassa
Elämänhallintaa juniorijääkiekkoilijoille -projekti käynnistyi Hämeen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman ja HPK- Juniorijääkiekko ry:n yhteistyönä syksyllä 2001. Kokemukset ovat olleet hyviä ja projekti jatkuu edelleen. HPK sai hanke rahoitusta Terveydenedistämisen keskukselta 2004.
HPK: n päihdeohjelma
HPK- Juniorijääkiekko ry:n päihdeohjelma käynnistyi seurassa keväällä 1999. HPK: n hallitus vahvisti päihdeohjelman ja sen tavoitteina oli sopia yhteisistä pelisäännöistä liittyen päihteiden käyttöön. Päihdeohjelman kautta haluttiin antaa nuorille päihteetön toimintaympäristö. HPK – Juniorijääkiekko ry on sitoutunut päihteettömyyteen. Päihteettömyys tarkoittaa sitä, että seuran järjestämän toiminnan aikana, silloin kun pelaajat ovat mukana, ei käytetä alkoholia tai muita päihteitä, nuuskaamiskieltoa noudatetaan eikä hallien edustoilla tupakoida pelimatkoillakaan. Tämä koskee pelaajia, joukkueen toimihenkilöitä ja vanhempia.
Juniorijääkiekkoilijoiden päihdekysely
Sosiaalikehitys Oy toteutti HPK-junioreille suunnatun päihdekyselyn HPK-Juniorijääkiekko ry: n pyynnöstä. Päihdekysely tehtiin ensimmäisen kerran HPK-junioreille lokakuussa 2000 ja toistettiin marraskuussa 2001.
Tutkimusten mukaan suurin huolenaihe HPK:n juniorijääkiekkoilijoiden keskuudessa oli nuuska. Kun ensimmäisen (2000) tehdyn päihdekyselyn tuloksia verrattiin Kouluterveyskyselyn (1999) valtakunnallisiin tuloksiin kävi ilmi, että HPK-junioreiden keskuudessa tupakointi oli keskimääräistä ikätovereita harvinaisempaa. Nuuskan osalta tulokset olivat huolestuttavammat. Kun Kouluterveyskyselyn mukaan lukion ensi- ja toisluokkalaisista pojista 40 prosenttia ja tytöistä 14 prosenttia oli kokeillut nuuskaa, HPK:ssa pelaavista vastaavasta ikäryhmästä olevista peräti 73 prosenttia oli tehnyt tuttavuutta nuuskan kanssa. Myös asenteet nuuskankäyttöä kohtaan olivat sallivia. (Koivisto 2001.)
Vuoden kuluttua (2001) uusittu päihdekysely osoitti nuuskankäytön vähentyneen. Vuosina -86, -87 ja -88 syntyneistä pelaajista nuuskaa käytti tutkimuksen mukaan säännöllisesti enää viisi prosenttia, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 15 prosenttia. A- ja B- joukkueissa muutos oli myös laskusuuntainen. (Kinnunen 2001.)
Hämeen ammattikorkeakoulu mukaan yhteistyöhön vuonna 2001
Elämänhallintaa juniorijääkiekkoilijoille- projekti aloitettiin Hamk: n hoitotyön koulutusohjelman ja HPK- Juniorijääkiekko ry:n yhteistyönä vuonna 2001. Hankkeessa on ollut kaiken aikaa mukana terveydenhoitajaopiskelijoita ja heidän ohjauksestaan ovat vastanneet hoitotyön koulutusohjelman opettajat.
Projektin tavoitteena on tarjota HPK:n juniorijääkiekkoilijoille elämänhallintaa ohjaava projekti. Poikien ja terveydenhoitajaopiskelijoiden tapaamisten tarkoitus on lisätä poikien tietoa elämänhallintaan vaikuttavista asioista.
Terveyskasvatusten sisällöt
Juniorijääkiekkoilijat ovat saaneet tietoa päihteistä (tupakka, nuuska, alkoholi, huumeet), ravitsemuksesta, levon merkityksestä, lihashuollosta, hygieniasta, kavereista ja ihmissuhteista sekä seksuaalisuudesta. Toteuttamistapoina on käytetty ryhmätyötä (postereiden tekoa, draamaa, tietokilpailua), luentoja, avointa keskustelua, videoita, internettiä jne. Terveydenhoitajaopiskelijat hyväksyttävät suunnitelmansa ohjaavalla opettajalla ennen terveyskasvatustilanteita ja jokaisesta käynnistä laaditaan raportti. Opiskelijat arvioivat myös jokaisen tapaamisen jälkeen tilanteen sujumista, käyttämiään menetelmiä ja omaa oppimistaan. Ohjaava opettaja on myös läsnä tapaamisissa.
Arviointia
Terveydenhoitajaopiskelijat aloittivat poikien tapaamiset ensin jäähallilla mutta myöhemmin tapaamiset siirrettiin Hämeen ammattikorkeakoulun tiloihin. Siirtyminen koulun tiloihin vähensi ympäristössä olevia häiriötekijöitä ja antoi opiskelijoille hyvät mahdollisuudet erilaisiin toteuttamistapoihin. Koska kohderyhmänä nuoret pojat, on heidän kanssaan pyritty siihen, että he pääsevät mahdollisimman paljon osallistumaan itse terveyskasvatustilanteisiin, jotta mielenkiinto valistukseen säilyisi.
Projekti tarjoaa koulutuksensa aloittaneille terveydenhoitajaopiskelijoille mahdollisuuden kehittää terveyden edistämiseen liittyviä ohjaus-, vuorovaikutus- ja tiimityöskentelyvalmiuksia. Pojat ovat haastava joukko nuorille opiskelijoille ja heidän parissaan työskentely antaa opiskelijoille hyviä valmiuksia kohdata juuri tämän ikäisiä poikia.
Opinnäytetyö projektista
Projektista on valmistunut opinnäytetyö ”Siperia opetti” – Toimintatutkimus Elämänhallintaa juniorijääkiekkoilijoille -projektin pilottivuodesta. Työn ovat tehneet terveydenhoitajat Liisa Matikainen ja Kaija Torenius vuonna 2003. Ohjaavana opettajana toimi lehtori Sari Stenroos. Liisa Matikainen ja Kaija Torenius ovat olleet myös mukana opintojensa aikana projektin aloituksessa. Työ palkittiin ammattikorkeakoulujen parhaana opinnäytetyönä keväällä 2004.
LÄHTEET
Kinnunen, R. 2001. HPK- Junioreiden päihdekysely 2001. Sosiaalikehitys Oy.
http://www.nuorisuomi.fi/paihteetonpelikentta/ppsuomi/index1.html
Koivisto, K. 2001. HPK-juniorijääkiekko panostaa elämänhallintaan. Terveyssanomat
http://www.nuorisuomi.fi/paihteetonpelikentta/ppsuomi/index1.html